Tässä osiossa syvennytään kiertotalouden liiketoimintamalleihin oikeiden yritysesimerkkien avulla. Perehdymme myös tarkemmin siihen, mitä kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan siirtyminen voi tarkoittaa yritykselle. Pidä toisella sivulehdellä auki sanakirjaa, josta pystyt tarkistamaan tekstissä esiintyvien, sinulle entuudestaan vieraiden termien sisällön. Voit tarvita myös  KIERTO 100 -listaa, jonne on KIERTO-hankkeessa koottu Pirkanmaalla olevia ja kiertotalouden toiminnassaan huomioivia yrityksiä.

Kiertotalous tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia uudistumiseen, kasvuun ja kilpailukykyyn, riskien minimoimiseen sekä verkostojen luomiseen. Siirtyminen kohti kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja on yrityksille siis monella tapaa kannattavaa. Mitä useampi yritys lähtee toteuttamaan kiertotaloutta toiminnassaan, sitä todennäköisemmin myös uudet yritykset uskaltavat lähteä investoimaan kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan. Ja kun kiertotalouden mukaisia yrityksiä on enemmän niin myös kiertotalouden mukaisten työpaikkojen määrä kasvaa!

Esittelemme seuraavaksi Suomen itsenäisyyden juhlarahaston, eli tuttavallisemmin Sitran tunnistamat viisi eri kiertotalouden liiketoimintamallia:

1. Tuote palveluna
2. Tuote-elinkaaren pidentäminen
3. Jakamisalustat
4. Uusiutuvuus
5. Resurssitehokkuus ja kierrättäminen

VIDEO: Tuote palveluna – Kiertotalouden liiketoimintamallit

Katso TAT:in video ‘tuote palveluna’ -liiketoimintamallista.

‘Tuote palveluna’ -liiketoiminnan ideana on palvelullistaminen. Liiketoiminnan tavoitteena on myydä tuotteen toiminnallisuutta eikä itse tuotetta. Esimerkiksi autovuokraamo tarjoaa palveluna asiakkaalle auton vuokrausta eikä itse autoa. Asiakas siis maksaa auton käyttämisestä samalla kun tuotteen omistajuus säilyy kuitenkin autovuokraamolla. Näin ollen omistamisen tarve ja merkitys vähenevät. Samalla esimerkiksi vuokrattavissa olevan tuotteen käyttömäärä kasvaa kun sitä käytetään useammin ja pidempään. Palveluntarjoaja tuntee vuokrattavan tuotteen hyvin ja tämän tulee varmistaa, että tuote on turvallinen, kunnossa ja helposti käytettävissä asiakkaalle.

Esimerkiksi valmiita taimia myyvä ja niille sopivia kasvatuslaatikoita vuokraava Blokgården ja ulkoiluvälineitä vuokraava Tohloppi Wake perustavat liiketoimintansa ‘tuote palveluna’ -liiketoimintamalliin.

‘Tuote-elinkaaren pidentäminen’ -liiketoiminnan tavoitteena on pitää tuotteet mahdollisimman pitkään käytössä niiden alkuperäisessä tarkoituksessa. Tämä onnistuu, kun tuotteet on jo suunnitteluvaiheessa suunniteltu korjattaviksi, huollettaviksi ja päivitettäviksi. Tuote on valmistettu kestävistä ja laadukkaista raaka-aineista niin, että tuote voidaan uudelleen käyttää ja myydä eteenpäin. Ekodesignin avulla tuotteesta voidaan pienin muokkauksin valmistaa uusi tuote. Tuotteen ympärille voidaan kehittää myös palveluita, esim. ylläpito- ja korjauspalveluita.

Esimerkiksi suutari- ja ompelupalveluja tarjoava Vuota, second hand -liike Oldie ja käytettyjä tietokoneiden huollon ja kierrätyksen hoitava Koneet kiertoon toteuttavat ‘tuote-elinkaaren pidentäminen’ -liiketoiminamallia.

VIDEO: Tuotteen elinkaaren pidentäminen ja jakaminen – Kiertotalouden liiketoimintamallit

Katso TAT:in video ‘tuote-elinkaaren pidentäminen’ ja ‘jakamisalustat’ -liiketoimintamalleista.

‘Jakamisalusta’ -liiketoimintamallissa digitaalisuus on tärkeässä roolissa. Ehkä tutuimpia jakamisalustoja suomalaisille ovat Tori.fi tai Airbnb. Liiketoimintamallin idea on siis se, että hävikkiä vähennetään, kun tarpeeton tuote löytää uuden käyttäjän digitaalisen alustan kautta. Alustan toiminta voi perustua vuokraukseen, myyntiin, jakamiseen tai yhteiskäyttöön. Useat jakamisalustat perustuvat kuluttajan omaan aktiivisuuteen, jolloin yrityksen rooliksi muodostuu kaupankäyntialustan ylläpito ja valvonta. Jakamisalustan ylläpitäjä voi saada tuloja esimerkiksi myymällä alustalla lisäpalveluita kuten arviointeja, takuita tai vakuutuksia. Jakamisalustojen ympärille voi syntyä myös kuluttajien sisäisiä verkostoja.

Esimerkiksi kestävän muodin myyntipaikka Weecos  ja erilaisia tavaroita vuokraava Vuokratori  ovat ‘jakamisalusta’ -liiketoimintamallilla toimivia yrityksiä.

‘Uusiutuvuus’-liiketoiminnan taustalla on tavoite päästä eroon fossiilisista energia- ja materiaalilähteistä siirtymällä uusiutuviin luonnonvaroihin, biopohjaisiin tuotteisiin ja kierrätettäviin materiaaleihin. Samalla jätteen määrä vähenee. Uusiutuvien energiamuotojen valmistus on vähäpäästöistä ja niiden markkinoinnissa korostetaan ympäristöystävällistä brändiä. Ravinnekierron tehostuminen on tärkeässä roolissa erityisesti biotalouden ketjuissa. Uudet innovaatiot polttoaineiden ja lannotteiden osalta ovat ‘uusiutuvuuden’-liiketoimintamallin mukaisia.

Esimerkiksi innovatiivinen biojätteen keräysjärjestelmä BER Oy, biopohjaisia ja biohajoavia muoveja valmistava ABM Composite sekä ympäristöystävällisiä puhdistustuotteita myyvä Eko Eko Shop toimivat ‘uusiutuvuus’-liiketoimintamallin mukaisesti.

Kierrätys ja uusiutuvat materiaalit sekä energia -kiertotalouden liiketoimintamallit

Katso TAT:in video ‘Uusiutuvuus’- sekä ‘Resurssitehokkuus ja kierrätys’ -liiketoimintamalleista.

‘Resurssitehokkuus ja kierrätys’ -liiketoimintamallin tavoitteena on vähentää hukkaa keräämällä ja kierrättämällä materiaali mahdollisimman resurssitehokkaasti. Erilaisten teknologioiden hyödyntäminen on tärkeässä roolissa jätteiden, sivuvirtojen ja ylijäämään käyttöönottossa ja uudelleenvalmistuksessa. Kierrätyksessä valmistuu ympäristöä säästäviä uusiotuotteita ja –materiaaleja energiatehokkaasti.

Esimerkiksi poistotekstiilifarkuista uusia tuotteita valmistava Piece of Jeans, teollisuuden muovi- ja kumijätettä kierrättävä ja niistä uusituotteita valmistava Waste Wise group sekä koulutetun ammattijärjestäjän palveluita tarjoava Tavarankesyttäjä toimivat ‘resurssitehokkuus ja kierrätys’ -liiketoimintamallin mukaisesti.

Yllä esitetyt kiertotalouden liiketoimintamallit eivät ole aina selkeästi erotettavissa toisistaan. Useampi liiketoimintamalli voi toimia myös päällekkäin. Esimerkiksi resurssitehokkuus ja kierrätys -liiketoimintamallissa esitelty yritys Piece of Jeans Oy voidaan sijoittaa myös ‘tuote-elinkaaren pidentäminen’ -liiketoimintamalliin, koska muokkaamalla poistotekstiilejä yritys valmistaa uusia tuotteita.

Harva yritys pystyy vielä tänä päivänä toimimaan täydellisesti kiertotaloutta noudattaen. Täydellisyyden tavoittelua tärkeämpää onkin kiertotalouteen pyrkiminen koko liiketoiminnan tasolla askel askeleelta. Yrityksillä on vastuu pysyä asetetuissa lupauksissa ja pitää liiketoiminta mahdollisimman läpinäkyvänä, jotta kuluttajat voivat selvittää esimerkiksi tuotteen sisältämät raaka-aineet, kierrätysmahdollisuudet ja valmistusmaan. Kiertotalouden mukaisesti toimivat yritykset ovat ensisijaisen tärkeässä roolissa kiertotalousyhteiskunnan puskureina. Jotta yhä useampi yritys pystyy muuttamaan toimintatapojaan kiertotalouden periaatteiden mukaisiksi, tarvitaan kiertotalouden ekosysteemejä. Kiertotalouden ekosysteemeillä tarkoitetaan useamman yrityksen tai toimijan luomia materiaali- tai energiakiertoja. Periaatteella ‘toisen jäte on toisen aarre’ yritykset hyödyntävät toistensa sivuvirtoja omassa toiminnassaan. Kiertotalouden ekosysteemeissä materiaalien lisäksi jaetaan myös tietoa ja toimintaa yhdessä suunnitellen.

KOTISIVUT: Tarasten Kiertotalousalue Oy

KOTISIVUT: ECO3

KOTISIVUT: Hiedanranta

Tutustu yllä oleviin Pirkanmaalla toimiviin innovaatioalueisiin ja perehdy tarkemmin niiden kiertotaloustoimintaan. Onko alueille kehittynyt jo kiertotalouden ekosysteemejä?

KIERTO-podcast jakso 2 – Kiertotalousyrittäjä nukkuu yönsä paremmin

Onko mahdollista tehdä kannattavaa bisnestä kestävän kehityksen mukaisesti? Kyllä on! Nyt on myös hyvä hetki perustaa yrityksiä, joiden toimintatapa pohjautuu kestävään kehitykseen. Se on kilpailuvaltti, joka tuottaa tulosta.

KIERTO-podcastin Arvojesi mukaista työtä -Youtube videolla Emmi Nuorgamin vieraina ovat Kameratorin yrittäjä Juho Leppänen, joka kertoo yrityksen tasaisesta kasvusta, omiin arvoihin pohjautuvasta työstä ja kädentaitojen ylläpitämisestä sekä KIERTO-hankkeen projektisuunnittelija Milla Kolehmainen. Löydät loput KIERTO-podcastin jaksot täältä. 

Kiertotalous ja talouskasvu

Suomen kiertotalousohjelman laatijajoukon puheenjohtaja ja työelämäprofessori Reijo Karhinen on todennut, että ilmastonmuutoksen torjuminen tulee olemaan tärkein talouskasvun lähde seuraavat 20-30 vuotta. Kiertotalousmarkkinoiden arvo on jopa 700 miljoonaa euroa maailmalla. Suomessa vuoteen 2030 mennessä kiertotalouden mukana tulevia työpaikkoja voi olla 40-75 000 kappaletta. Rahallisesti tämä tarkottaa noin 2,5 miljardin euron lisätuloja Suomelle vuosittain. Esimerkiksi pelkästään vaateteollisuuden eri prosesseihin, kuten lajitteluun, kierrätykseen, suunnitteluun, materiaalien tutkimiseen ja uusiotuotantoon voi syntyä 17 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä. Jotta 75 000 työpakkojen tulevaisuusnäkymä voidaan saavuttaa, tarvitaan uudistuksia esimerkiksi uusiutuvien energiajärjestelmien käyttöönotossa ja kuluttajatuotteiden eliniän pidentämisessä. Uudet työpaikat vaativat kuitenkin suuria investointeja ja arvioiden mukaan vuosittain tarvitaan 180 miljardin euron verran pääomaa investointien toteuttamiseksi.

Suurien investointien lisäksi nykyinen yhteiskuntarakenne ja toimintakulttuuri aiheuttavat haasteita yritysten kiertotaloussiirtymälle. Usein neitseellisten raaka-aineiden saanti on helpompaa tai halvempaa kuin kierrätettyjen mateiaalien hankinta. Tiedon ja osaamisen puute sekä kiertotalouden ekosysteemien kompleksisuus aiheuttavat myös haasteita. Lisäksi verkostot ovat yhä kehitteillä ja samalla toimintaperiaatteella toimivia yrityksiä on vielä vähän,  joten tietojen vaihtoa ja vertaistukea ei ole paljon tarjolla. Kiertotalouden liiketoimintamallin mukaisten palveluiden kysyntää kiihdyttävät esimerkiksi digitaaliset ratkaisut, kaupungistuminen, muuttunut kulutuskulttuuri ja ekologiset elämäntavat.

Yritysten siirtymistä kohti kiertotalouden mukaista liiketoimintaa ohjataan ja tuetaan monin eri keinoin.

1. Asiakkaiden vaatimukset ovat muuttuneet. Tämä pakottaa yrityksiä ja palvelujen tuottajia muuttamaan toimintaansa. Asiakkaat ovat yhä kiinnostuneempia käyttämiensä tuotteiden ja palvelujen vastuullisuudesta ja valikoivat asiakkuuksiaan sekä tekevät ostopäätöksiään tästä näkökulmasta.
2.  Raaka-aineiden saatavuus ja riittävyys on muuttunut epävarmemmaksi. Tämä johtuu ilmastonmuutoksesta ja luonnonvarojen tuhlaamisesta. Muuttunut maailmanpolitiikka on myös osoittanut sen, miten hälyttävän riippuvaisia me olemme fossiilisista raaka-aineista, ja tarve uusiin energialähteisiin on huutava. Tämä edellyttää uudenlaista tapaa tarkastella raaka-aineita resursseina niiden koko eliniän aikana ja tässä kiertotalous on jälleen mahdollisuus. Kiertotalouden resurssitehokkailla toimintamalleilla yritykset voivat esimerkiksi pienentää kustannuksia energia- ja materiaalisäästöjen kautta.
3. Muuttuva lainsäädäntö pakottaa yrityksiä muuttamaan toimintaansa. Esimerkiksi jätelainuudistus, EU:n ekodirektiivi sekä laki tekstiilijätteiden erilliskeräyksestä on konkreettisia lakimuutoksia, jotka velvoittavat yrityksiä ja kuluttajia muuttamaan toimintaansa. Lakimuutosten huomioiminen ajoissa voi antaa kilpailuetua. Lainsäädännön tasolla ajan hermolla pysyminen voi parantaa yrityksen imagoa ja olla osoitus vastuullisesta yritystoiminnasta. Päinvastoin toimiessa yritykset ottavat riskin joutua skandaalien kohteeksi.
4. Rahoitus ohjataan kestäviin investointeihin. Pakkokeinojen rinnalla on kuitenkin myös vihreään siirtymään kannustavia toimia, esim. rahoituksen puolella. EU:n ja Suomenkin rahoitusta ohjataan yhä enemmän ilmastoa vähemmän kuormittaviin, kestävyyttä ja kiertotaloutta edistäviin toimiin ja investointeihin. Monet rahastot eivät sijoita enää fossiilisia polttoaineita tuottaviin yrityksiin. Tämän lisäksi kilpailukykyä vertaillaan yhä enemmän kestävän kehityksen mittareilla eikä perinteisten talouskasvua kuvaavien mittareiden avulla.

LISTAUS: Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1

Selaa Sitran kokoamaa listaa tämän hetken kiinnostavimmista Suomessa toimivista kiertotalousyrityksistä ja selvitä, millä liiketoimintamalleilla yritykset toimivat.

Siirry tästä kurssin kolmanetaan osioon: 3. Kiertotalous työelämässä